Headshaking-syndrooma
- Posted In : Lehti , Headshaking, Minna Svartsjö, Sanna Harjupatana
- 0 : comment
Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2013
Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Tutustuessani aiheeseen headshaking-syndrooma, koin ahaa-elämyksen. Muutamalla hevosella aikoinaan havaitsemani ”tapa” pään holtittomista liikkeistä saikin ihan uuden valon. Nämä hevoset eivät ole enää vuosiin olleet kuvioissa mukana, eivätkä kaikki yksityiskohdat ongelmista muistu enää edes mieleeni, mutta silti tämä pistää ajattelemaan. Olisiko pään heiluttamiselle ollut jokin oikea syy, muukin kuin stressaantuminen, miksi sitä itse muinoin epäilin? Mikäli hevosesi on levoton pään liikkeiden suhteen, kannattaa uhrata muutama ajatus myös headshaking-syndroomalle, ennen kuin leimaat hevosen hulluksi tai ajattelet, että se nyt vaan on sellainen.
Onko headshaking sitten nykyään yleistynyt, kun siitä puhutaan enemmän? Hyvinkään Hevossairaalan eläinlääkäri Sanna Harjupatana kertoo, ettei taudin yleisyydestä Suomessa ole tutkittua tietoa, mutta tietoisuus headshaking-sairauden olemassaolosta on saanut ihmiset aiempaa useammin epäilemään sitä. Sairaus ei hänen mukaansa ole kuitenkaan kovin yleinen.
Jottei asiat olisi liian yksinkertaisia, headshaking-syndrooman toteamiseenkaan ei ole olemassa yhtä ainoaa testiä. Lievimmillään headshaking ilmenee kasvolihasten nykimisenä tai vaikkapa pärskähtelynä. Nykimistä voisi kuvailla myös siten, että hevonen käyttäytyy kuin saisi sähköiskuja sieraimiinsa. Hevonen voi myös hangata pakonomaisesti turpaansa esimerkiksi omiin etujalkoihinsa, maahan tai vaikka ratsastajan jalkaan. Pahimmillaan pään liikkeet ovat niin rajuja ja holtittomia, että hevosen käyttö ratsuna on mahdotonta. Pahoissa tapauksissa hevonen voi viskoa etujalkojaan, jopa kesken ravin tai laukan, mikä aiheuttaa jopa kaatumisriskin. Pään eriasteisen nykimisen lisäksi hevonen voi ravistella korvaansa, aivan kuin yrittäisi saada sieltä jotakin pois. Hevonen voi liikkua normaalisti ratsastuksen alussa, oireiden ilmetessä mahdollisesti vasta ravissa ja laukassa. Joissakin tapauksissa hevonen oireilee jo ihan paikoillaan seisoessaankin, tallissa tai tarhassa.
Lue koko artikkeli tästä (pdf)